Kromatiikkakoordinaatistojärjestelmät

Kromatiikkakoordinaatistojärjestelmät ovat tapoja edustaa värejä matemaattisesti. Ne auttavat määrittämään ja kvantifioimaan värejä. Yleisin kromatiikkakoordinaatistojärjestelmä on CIE 1931 XYZ -värijärjestelmä. Tässä järjestelmässä värit esitetään kolmiulotteisessa avaruudessa X, Y ja Z-arvoilla, jotka kuvaavat esineen lähettämän tai heijastaman valon määrää eri aallonpituuksilla.

CIE 1931 -järjestelmästä voidaan johtaa kromatiikkakoordinaatit x, y ja z. Nämä saadaan jakamalla X, Y ja Z vastaavilla summien avulla. Kromatiikkakoordinaateista z voidaan usein jättää pois, koska x + y + z = 1. Tällöin väri voidaan kuvata kaksiulotteisella xy-tasolla. Tämä taso sisältää ihmisen näkökyvyn kattaman väriskaalan, jota kutsutaan "hevosenkengän muotoiseksi" käyräksi. Käyrän reunalla ovat puhtaat spektrivärit ja sisällä sekavärit.

Muita kromatiikkakoordinaatistojärjestelmiä ovat muun muassa CIE 1976 UCS (Uniform Chromaticity Scale) ja yhdistettynä L*a*b* -väriavaruuteen. UCS pyrkii tasaamaan värien havaittua eroa kuvaavia koordinaatteja, mikä tekee siitä käyttökelpoisemman värierojen mittaamiseen. L*a*b* -järjestelmä sisältää sekä kirkkauden (L*) että kromaattiset komponentit (a* ja b*). Nämä järjestelmät ovat tärkeitä esimerkiksi graafisessa suunnittelussa, painatuksessa ja valokuvauksessa värien tarkkaan hallintaan ja toistoon.