Kopulalauseissa

Kopulalauseissa (kopulalauseet) on suomen kielen lauseita, joissa predikaatti on kopula eli linkkiverbi. Kopulan tehtävänä on yhdistää subjekti predikatiiviin, joka ilmaisee lauseen puhujan mukaan tilan, ominaisuuden tai identiteetin. Predikatiivi voi olla substantiivi tai adjektiivi, ja se voi olla myös pronomini.

Yleisin kopulaverbi on olla. Se taipuu ajan mukaan: olen, olet, on, olemme, olette, ovat sekä imperfektimuodot olin, olit, oli, olimme, olitte, olivat. Negaatiossa muodostetaan esimerkiksi “hän ei ole opettaja” tai “he eivät ole kotona”. Lisäksi verbinä toimiva tulla voi ilmentää muuttuvaa tilaa, esimerkiksi “Hänestä tuli opettaja.” Tässä tapauksessa predikatiivi voi olla translatiivissa muodossa, esimerkiksi “opettajaksi”.

Predikatiivina käytetty substantiivi tai adjektiivi taipuu yleensä subjektin mukaan sekä määrä että koodaus (esimerkiksi “Kissa on musta” vs. “Kissat ovat mustat”). Adjektiiviset predikatiivit ovat tavallisesti nominatiivissa, ja nominaalisten predikatiivien kautta ilmaistaan identiteetti tai luokka. Kopulalauseet voivat siis ilmaista identiteetin (Hän on opettaja), luokan (Kissat ovat pienet) tai tilan (Se on mahdollista).

Käyttöön liittyy myös kiertoilmaisut: kopulalauseet esiintyvät sekä kirjoitetussa että puhekielessä ja voivat esiintyä monissa aikamuodoissa sekä negatiivisissa ja kysyvissä lauseissa. Ne ovat keskeisiä rakenteita ilmaisemaan, mitä subjekti on, millainen se on tai mihin se muuttuu.