Kokonaispitoisuus

Kokonaispitoisuus on kemian ja laboratoriotutkimusten käsite, jolla tarkoitetaan liuoksessa olevien aineiden pitoisuuksien summaa. Se ilmaistaan tyypillisesti molaarisena pitoisuutena (mol/L) tai massapitoisuutena (g/L). Kokonaispitoisuus kuvaa liuoksen kokonaismäärää liuenneita aineita, kun taas yksittäiset pitoisuudet kertovat kunkin komponentin määrän erikseen.

Käyttökohteita ovat muun muassa elintarvikkeiden ja juomien laatua arvioiva analyysi, biokemialliset kokeet, ympäristö- ja vesilaitosten monitorointi sekä lääke- ja kemianteollisuus. Kokonaispitoisuutta voidaan käyttää yhteenvetona, kun halutaan hahmotella liuoksen kokonaisvolyymiä tai verrata eri näytteitä yleisellä tasolla. Samalla se tarjoaa kontekstin yksittäisten aineiden pitoisuuksille.

Laskeminen ja mittaaminen tapahtuvat yleensä lisäämällä yhteen aineiden ilmoitetut pitoisuudet samassa yksikkö- ja mittayksikköjärjestelmässä. Esimerkiksi 0,10 M NaCl ja 0,05 M glukoosi antavat kokonaispitoisuuden 0,15 M, olettaen, että liuoksessa ei ole huomattavia vuorovaikutuksia, joiden vuoksi yksittäisten aineiden pitoisuuksia ei voisi yksiselitteisesti summata. Käytännössä epä-ideaalit olosuhteet, ioniyhteenotto ja reaktiot voivat vaikuttaa tulkintaan.

Rajoituksena kokonaispitoisuus ei aina heijasta kaikkien komponenttien käytännön vaikutuksia, kuten aktiivisuuksia tai reaktiivista käyttäytymistä. Näin ollen kokonaispitoisuus on usein yksi osa kokonaisvaltaisempaa liuoksen karakterisointia.