Kokonaisilmaus

Kokonaisilmaus on suomalainen termi, joka kuvaa viestinnän koko ilmaisumallia. Se kattaa sekä sanallisen ilmaisun että verbaalisen ja nonverbaalisen viestinnän kerrokset sekä kontekstin, joiden yhdistelmä määrittää viestin merkityksen ja tulkinnan. Kokonaisilmaisun ymmärtäminen tarkoittaa, että viestin vastaanottaja huomioi ei vain sanojen sisällön, vaan myös ilmeiden, asennon ja äänensävyn kokonaisuuden.

Sen keskeiset komponentit ovat sanallinen ilmaisu sekä äänensävy ja rytmi, painotukset ja tauot, mutta myös kasvojen ilmeet, silmien katse, eleet ja kehon asento. Lisäksi tilankäyttö, etäisyys toiseen ihmiseen sekä hiljaisuus tai painokkaat pidättelyt vaikuttavat kokonaisuuteen. Kulttuuriset erot voivat muuttaa viestin vastaanottoa, mikä tekee kokonaisilmaisusta erityisen kontekstisidonnaisen.

Kokonaisilmaisua tarkastellaan usein vuorovaikutuksessa, kielitieteessä ja kommunikaatiotutkimuksessa. Se on keskeinen käsite esimerkiksi opetuksessa, terapia- ja esitystaiteissa sekä intercultural-viestinnässä, joissa on tärkeää saada viesti ja sen sävy koordinoiduksi vastaanottajan odotusten kanssa. Tutkimuksessa tämä tarkoittaa usein multimodaalisen viestinnän analysointia, jossa sekä verbaalinen että nonverbaalinen kerros otetaan huomioon.

Käytännössä kokonaisilmaisun koordinoiminen voi parantaa viestin selkeyttä ja empatiaa, mutta sen tulkintaan vaikuttavat aina kulttuuriset kontekstit ja yksilölliset erot.