Kohdepopulaatio

Kohdepopulaatio on tilastollisessa tutkimuksessa se ihmisryhmä tai joukko yksiköitä, joihin tutkimuksen tuloksia halutaan yleistää. Sen määrittely perustuu tutkimuskysymykseen ja siihen liittyviin ominaisuuksiin, kuten ikä, sukupuoli, maantieteellinen alue, terveydentila tai muut tekijät sekä ajallinen viitekehys. Kohdepopulaatio on usein abstrakti, eikä se välttämättä vastaa kaikkia mahdollisia yksiköitä, joita on mahdollista havaita tutkimuksen ulkopuolella.

Kohdepopulaatio eroaa käytännössä usein siitä populaatiosta, josta otanta käytännössä valitaan. Tutkimuksissa puhutaan myös käytettävissä olevasta populaatiosta (accessible population) sekä otantakehyksestä (sampling frame). Otantakehys sisältää ne yksiköt, joista voidaan poimia otos, ja se ei aina kata koko kohdepopulaatiota. Tavoitteena on valita otos kohdepopulaatiota edustavasti, jolloin tutkimuksen tulokset voidaan yleistää siihen.

Kohdepopulaation määrittelyyn vaikutttavat askeleet ovat: määritellään tarkasti huomioitavat ominaisuudet ja rajat (esim. ikä, sukupuoli, sijainti, aika), sekä inclusion- ja exclusion-kriteerit. Lisäksi määritellään ajanjakso ja mahdolliset tilastolliset rajoitteet. On tärkeää dokumentoida, miten kohdepopulaatio eroaa muista ryhmistä, jotta tutkimuksen yleistävyys voidaan arvioida.

Esimerkki: tutkimus kohdepopulaationa ovat kaikki Suomessa asuvat 18–65-vuotiaat henkilöt, joilla on tietty sairaus, tutkimuksen tarkoituksena arvioida hoito­menetelmän vaikutusta.

Kohdepopulaation tarkka määrittely on keskeinen osa tutkimuksen suunnittelua ja vaikuttaa tulosten yleistettävyyteen sekä luotettavuuteen.