Kliseinen

Kliseinen on adjektiivi, jolla kuvataan asioita, tarinoita, kuvia tai puheita, joiden sisältö tai muoto ovat liian tuttuja ja ennakoitavia. Kliseiset ilmaisut toistavat aiemmin tunnettuja ratkaisuja tai käänteitä, jolloin alkuperäinen oivallus tai innovatiivisuus puuttuu. Sanaa käytetään sekä arkipäiväisessä puheessa että kriittisessä kirjoittelussa.

Etymologiaan liittyy sana klisee (englannin käännöstä cliché tai ranskalaista alkuperää olevan cliché’n kautta). Suomeen adjektiivi kehittyi kuvaamaan tätä ylivoimaisesti toistuvaa ja stereotypistä ilmaisutapaa; muunnelmia ovat esimerkiksi kliseinen ja kliseellinen.

Käyttökontekstiin kuuluu usein viittauksia esitetyn aineiston tavallisiin “troppeihin” tai kuviin sekä siihen, ettei tarina tai kuva erota itseään muista. Kliseisiä voivat olla elokuvat, kirjallisuus, mainonta, televisio-ohjelmat ja valokuvat, joissa toistuvat tutut rakenteet, hahmot tai tapahtumakäänteet, kuten rakkauskolmio tai jokin ratkaiseva, ennen kovin yleinen hetki.

Kriittisessä keskustelussa kliseisyyttä arvioidaan usein luovuuden ja vaikuttavuuden kannalta: liiallinen kliseinen ilmaisu voi heikentää originaalisuutta, mutta toisinaan sitä käytetään tarkoituksellisesti ironisesti tai yhteisymmärryksen luomiseksi. Kulttuurisidonnaisesti siihen liittyy usein sekä arkipäiväinen hyväksyntä että halu rikkoa tai kiertää tuttuja kaavoja.

Katso also: tropit, stereotype, narratiiviset kaavat.