Kitkaliitoksissa

Kitkaliitoksissa on termi, joka kuvaa tilaa tai ilmiötä, jossa kaksi osaa on yhdistetty käyttämällä kitkaliitosta. Kitkaliitos koostuu kahdesta tai useammasta pinnasta, jotka puristetaan vastakkain siten, että kuormitus siirtyy ensisijaisesti kitkavoiman kautta eikä kiinnitettyjen osien löystymisellä. Kitkavoima syntyy normaalin voiman N ja pinnan kitkakerroin μ tuloksena, eli F_f = μN.

Toiminta on herkkää monille tekijöille: puristusvoiman, kosketuspinnan kunnon, materiaalien parien sekä lämpötilan ja kulumisen vaikutukselle. Muutoksia μ tai N arvoissa voi aiheuttaa liikkeen alun tai slipin, eli stick-slip-ilmiön. Pintojen kunnossapito, puhtaudus, rasvaus sekä käytön aikainen lämpötila vaikuttavat kitkaliitoksen suorituskykyyn. Kitkaliitokset voivat olla edullisia ja hiljaisia, mutta ne kuluvat ajan myötä ja niiden lujuus sekä toimintakyky heikkenevät käytön edetessä.

Sovelluksissa kitkaliitoksia käytetään silloin, kun halutaan yksinkertaista, demontoitavaa tai säätöä tarvitsevaa liitäntää, eikä tarvita erillisiä kiinnitysruuveja tai niittejä. Ne esiintyvät mm. mekaanisissa liitoksissa ja sovitteissa, joissa kuorma voidaan siirtää puristuksen kautta, sekä joissakin jarru- ja kytkinpinnoissa. Kitkaliitosten suunnittelussa korostuvat tribologian periaatteet sekä kulumisen ja lämmön hallinta.