Kidepohjaisia

Kidepohjaisia on adjektiivi, jota käytetään kuvaamaan ilmiöitä, rakenteita tai materiaaleja, joiden ominaisuudet ja käyttäytyminen perustuvat kiteiseen järjestäytymiseen. Termi tulee sanoista kide ja pohjainen, ja sitä sovelletaan erityisesti silloin, kun kiderakenteella on keskeinen vaikutus havaittaviin ominaisuuksiin.

Kidepohjainen materiaali eroaa amorfisesta siinä, että sen pitkäaikainen järjestys ulottuu yli moniaatomisessa tilassa. Tämä järjestys aiheuttaa anisotrooppisen käyttäytymisen, määritellyn rakennetta ja usein tarkkaa sulamispistettä sekä muita kvantitatiivisia ominaisuuksia, kuten tiheyttä ja lämmönjohtavuutta. Kideaineiden ominaisuudet voivat näkyä sekä makroskooppisesti että hiukkas- tai atomistasolla.

Sovelluksissa kidepohjaisuutta tarkastellaan muun muassa materiaalitieteessä, kristallografiassa ja nanoteknologiassa. Esimerkkeinä ovat epäorgaaniset ja orgaaniset kiteet, puolijohteet sekä nanokiteet, jotka voivat tarjota tarkasti määriteltyjä kasvaimia ja pinnanefektejä. Myös lääkeaineiden polymorfiset muodot katsotaan kidepohjaisiksi, koska niiden kristallinen muoto vaikuttaa liukoisuuteen ja stabiilisuuteen. Kidepohjaisten rakenteiden tutkimus hyödyntää menetelmiä kuten röntgensäteitä hyödyntävä diffraktio (XRD) ja elektronimikroskopia sekä erilaisia kasvatus- ja käsittelymenetelmiä, joilla kiteisiä rakenteita voidaan hallita ja karakterisoida.

Näin ollen kidepohjaisia viittaa moniin konteksteihin, joissa kiteinen järjestys määrittää materiaaleja ja niiden toimintaa. Lisäsanastoon kuuluvat kristallografia, kristallirakenne ja polymorfia.