Kemikaalisäiliöt

Kemikaalisäiliöt ovat astioita, joita käytetään kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja kuljetukseen teollisuudessa ja laboratorioissa. Ne voivat olla pienikokoisia kantopakkauksia, kuten muovikanisterit ja -pullot, sekä suurempia varastointisäiliöitä kuten tynnyreitä ja intermediate bulk containers (IBC). Päämateriaalit vaihtelevat muovien, lasin ja metallin välillä, joten säiliöt räätälöidään kemikaalin ominaisuuksien mukaan.

Materiaalit ja rakenteet: Muoviset säiliöt ovat yleisiä ja ne valmistetaan yleensä HDPE:stä, PP:stä tai PVC:stä. Lasisäiliöt tarjoavat hyvän kemiallisen viestin, mutta voivat olla hauraat. Metalliset ratkaisut, kuten ruostumaton teräs (esim. AISI 304/316), sopivat tietyille nesteille ja lämpötiloille, mutta voivat vaatia pintakäsittelyä tai linjausta. Joissakin tapauksissa käytetään linjattuja tai päällystettyjä sisäseiniä erityisen syövyttävien aineiden varalle.

Suunnittelu ja valinta: Säiliön valinnassa huomioidaan kemikaalin yhteensopivuus materiaalin kanssa, lämpötilavaihtelut, paineolosuhteet sekä kuljetus- ja varastointitarpeet. Tärkeää on myös oikea tilankäyttö, ventilaatiot sekä sekundaarinen säiliö tai tanke, jossa vuotoja voidaan kerätä. Käyttöön liittyy usein merkinnät, etiketti ja tiedot turvallisuustiedoista.

Turvallisuus ja hallinta: Kemikaalisäiliöt tulee merkitä asianmukaisesti ja sisältö sekä riski tulee ilmoittaa turvallisuustiedotteella. Säännölliset tarkastukset, vuotojen ja korroosion havaitseminen sekä asianmukaiset suojatoimet (ventilaatiot, sulkemiset, ylivuotosuojat) ovat olennaisia. Järjestelmät voivat sisältää sekundaarisia keräyksiä sekä palo- ja ympäristöriskien hallinnan ratkaisuja.

Säädökset ja standardit: Kansainväliset ja alueelliset säännökset ohjaavat kemikaalisäiliöiden käyttöä ja kuljetusta. UN-merkinnät ja kuljetuslainsäädäntö (ADR/RID sekä IATA) koskevat kuljetukseen liittyviä säiliöitä, kun taas sisäisessä varastossa noudatetaan CLP- ja REACH-lainsäädäntöä sekä toimialakohtaisia ohjeita.