Järjestelmäarkkitehtuurissa

Järjestelmäarkkitehtuuri on ala, joka keskittyy järjestelmän rakenteen määrittämiseen. Siinä kuvataan järjestelmän osa-alueet, niiden vastuut, rajapinnat ja vuorovaikutukset sekä se, miten tieto kulkee eri osien välillä. Arkkitehtuurin päätavoitteena on varmistaa järjestelmän pystyvyys täyttämään asetetut toiminnalliset ja laatuvaatimukset sekä tukea sekä rakentamista että tulevaa ylläpitoa ja laajentamista.

Näkökulmat ja mallit: Arkkitehtuuria tarkastellaan usein useista näkökulmista. Yksi yleisesti käytetty tapa on 4+1-malli (Kruchten), jossa on logical-, development-, process- ja physical-viewpoints sekä tarpeiden mukaan käyttäytymistarinoita eli scenarioneja. Tämä auttaa erottamaan toiminnallinen sisältö, kehitystyön sekä toteutuksen.

Arkkitehtuurityylit ja -mallit: Tyylejä kuten kerroksellinen arkkitehtuuri, mikroservice-arkkitehtuuri, palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA), tapahtumakeskeinen arkkitehtuuri sekä client-server. Valinnat riippuvat vaatimuksista, laadusta ja järjestelmän kontekstista. Rajapinnat, viestintäprotokollat ja asennusratkaisut ovat keskeisiä.

Välineet ja dokumentaatio: Arkkitehtuuria kuvataan arkkitehtuuridokumenteilla sekä arkkitehtuuripäätösten rekistereillä (ADR). Laatuvaatimuksista muodostetaan skenaariot eli quality attribute scenarios, ja käytetään riskien arviointia sekä arviointimenetelmiä kuten ATAM arkkitehtuurin arviointiin.

Elinkaari ja hallinta: Arkkitehtuuri määritellään usein projektin alkuvaiheessa ja tarkentuu kehityksen myötä. Hyvin dokumentoitu arkkitehtuuri helpottaa muutoksia, parantaa yhteentoimivuutta sekä mahdollistaa sidosryhmien hyväksynnän ja vaatimusten seurannan.