Järjestelmäarkkitehtuuri

Järjestelmäarkkitehtuuri on järjestelmän keskeisten rakenteiden ja niiden välisten suhteiden määrittely sekä niihin liittyvien periaatteiden asettaminen, joiden avulla järjestelmä täyttää toiminnalliset sekä laatuvaatimukset. Arkkitehtuuri kuvastaa, miten komponentit, rajapinnat ja tiedonkulku muodostavat kokonaisuuden ja miten muutos on hallittavissa.

Sen tarkoitus on tukea tarkoituksenmukaisia päätöksiä sekä varmistaa, että järjestelmä täyttää sekä liiketoiminnalliset että tekniset tavoitteet. Järjestelmäarkkitehtuuri toimii sillanpääasemana sidosryhmien, kehitystiimien ja ylläpidon välillä koko elinkaaren ajan.

Keskeisiä käsitteitä ovat komponentit, yhteydet ja rajapinnat sekä laatuluonnot kuten suorituskyky, turvallisuus, käytettävyys ja skaalautuvuus. Arkkitehtuuri tuottaa erilaisia näkökulmia ja näkökulman käytön avulla voidaan käsitellä riippuvuuksia, teknologioita ja toteutustapoja. Dokumentointi voidaan rakentaa arkkitehtuurin näkökulmien ympärille ja käyttää standardeja kuvaamaan päätöksiä.

Tyylit ja ratkaisut vaihtelevat tilanteen mukaan: kerroksittainen arkkitehtuuri, asiakas-palvelin, palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA), mikropalvelut, tapahtumavetoinen sekä putkisto- tai tiedonhallintalähtöiset ratkaisut. Näiden valinta pohjautuu vaatimuksiin, riskeihin ja kontekstiin.

Arkkitehtuuri kehittyy järjestelmän elinkaaren aikana ja sitä hallitaan sekä dokumentoidaan ISO/IEC/IEEE 42010 -standardin mukaisesti. Arkkitehtuurin vaikutukset arvioidaan usein esimerkiksi ATAM:n tai QAW:n kaltaisilla menetelmillä.

Esimerkkinä verkkosovellus voidaan rakentaa eriyttämällä käyttöliittymä, API-kerros, liiketoimintalogiikka ja tietovarasto. Hyödyt ovat parempi skaalautuvuus, uudelleenkäytettävyys sekä helpompi ylläpito.