Intressirakenteita

Intressirakenteita tarkoitetaan yhteiskunnallisten vaikuttajien ja instituutioiden muodostamaa verkostoa, joka vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon. Ne sisältävät sekä aineellisia että ideologisia eturyhmiä: työnantaja- ja ammattilaisjärjestöt, yritys- ja teollisuusjärjestöt, voittoa tavoittelevat sekä voittoa tavoittelemattomat järjestöt, kuluttaja- ja ympäristöryhmät, ajatus- ja tutkimuslaitokset sekä media. Intressirakenteet voivat olla muodollisia, kuten lainsäädäntö- tai neuvottelumenettelyihin osallistuvat toimijaryhmät, sekä epäformaalia, kuten verkostoja, sosiaalista pääomaa ja tiedonvälityksiä.

Teoreettisesti intressirakenteiden tutkimuksessa on perinteisesti eroja: pluralismi korostaa monien erilaisten ryhmien tasaisuutta ja kilpailua vaikuttamisen alueilla, kun taas korporatismin näkökantaan kuuluu järjestäytyneiden ryhmien muodollinen yhteistyö julkisen vallan kanssa. Suomessa ja EU-instituutioissa intressirakenteet vaikuttavat erityisesti lainsäädäntöön, budjetointiin ja sääntelyyn sekä julkisten palveluiden suunnitteluun.

Empiirisessä tutkimuksessa käytetään usein intressiryhmien kartoitusta, verkostoanalyysiä, kannanottojen sekä politiikan tulosten seuraamista sekä lainsäädäntöprosessin seurantaa. Kartoitus voi paljastaa, miten voimavarat, resurssit, viestintäkanavat ja päättäjäkontaktit jakaantuvat eri toimijoiden kesken. Tulkintaan vaikuttavat kulttuuriset ja institutionaaliset kontekstit sekä ajankohdan poliittinen ilmapiiri.