Identiteettikäsitykset

Identiteettikäsitykset viittaavat erilaisiin tapoihin ymmärtää ja määritellä, mitä ihmisyyteen ja yksilöllisyyteen kuuluu. Nämä käsitykset ovat kehittyneet ja vaihdelleet historian, kulttuurien ja tieteenalojen mukaan. Yksinkertaisimmillaan identiteetti voi tarkoittaa perustavanlaatuisia piirteitä, kuten sukupuolta, ikää tai kansallisuutta. Laajemmassa merkityksessä se voi sisältää henkilökohtaisia arvoja, uskomuksia, kokemuksia ja sosiaalisia rooleja.

Psykologiset näkökulmat usein korostavat identiteetin kehityksellistä luonnetta. Erik Eriksonin teoria esimerkiksi kuvaa elämänkaaren eri vaiheita, joissa yksilön tulee ratkaista tiettyjä psykososiaalisia kriisejä identiteettinsä muovaamiseksi. Sosiaalipsykologiassa identiteettiä tarkastellaan usein suhteessa sosiaaliseen ympäristöön ja ryhmiin. Ihmiset rakentavat identiteettiään vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja omaksumalla ryhmien normeja ja arvoja.

Sosiologisissa ja antropologisissa yhteyksissä identiteettiä pidetään usein sosiaalisena konstruktiona, joka muokkautuu kulttuuristen ja yhteiskunnallisten rakenteiden vaikutuksesta. Tämä tarkoittaa, että se, miten yksilö itsensä näkee ja miten muut hänet näkevät, riippuu vahvasti yhteiskunnallisista tekijöistä. Filosofiassa identiteetin kysymykset ovat liittyneet muun muassa tietoisuuteen, muistiin ja jatkuvuuden kokemukseen itsestään ajan kuluessa. Nykykeskustelussa korostuu usein identiteetin moniulotteisuus ja dynaamisuus, eli se, että yksilöllä voi olla useita samanaikaisia ja muuttuvia identiteettejä.