IHRsäädösten

IHR-säädökset, International Health Regulations (IHR), ovat Maailman terveysjärjestön WHO:n johtama, jäsenmaita sitova oikeudellinen kehys, jonka tarkoituksena on torjua kansainvälisiä terveysuhkia samalla minimoiden tarpeettomat rajoitukset kansainväliselle liikenteelle ja kaupalle. Säädökset astuivat voimaan vuonna 2007, jolloin ne korvasivat vuonna 1969 voimaan astuneet IHR-säädökset.

IHR-säädösten keskeisiä velvoitteita ovat kansainvälisten terveysuhkien varhaisvaroitus, tiedonvälitys ja koordinoitu reagointi. Jokainen THA:n jäsenvaltio sitoutuu kehittämään ja ylläpitämään peruskapasiteetteja kansallisesti (kartoittaminen, tiedon keruu, riskinarviointi, tapahtumiin reagoiminen sekä terveystarkastuspisteet lentopaikoilla, satamissa ja rajoja ylittävillä kohdilla). Kansallisilla toimijoilla on National Focal Points (NFP), joiden kautta WHO saa tiedot mahdollisista kansainvälisesti merkittäviksi katsottavista tapahtumista. WHO voi luvanvaraisesti julistaa kansainvälisen terveysintressin haisen (Public Health Emergency of International Concern, PHEIC) ja suositella määräaikaisia toimenpiteitä jäsenmaille.

Säädösten tavoitteena on sekä ehkäistä että hallita terveysuhkia maailmanlaajui­sesti että välttää turhia rajoituksia matkustukseen ja kauppaan. Kansalliset toimenpiteet sekä pysyvät että väliaikaiset suositukset perustuvat tieteellisiin arvioihin ja voivat olla vaatimuksia, joiden tarkoituksena on minimoida riskit globaaliin terveyteen. IHR-säädökset korostavat, että valtioiden toimenpiteet kansainvälisessä liikenteessä tulisi olla riskiperusteisia ja välttämättömiä selviytymisen kannalta.

Nykyisin IHR-säädökset ovat maailmanlaajuinen standardi kansainvälisessä terveysvalvonnassa, ja niiden täytäntöönpano on vaihteleva kehitysmaissa ja kehittyneissä maissa. Lisätietoa IHR:n määräyksistä ja niiden soveltamisesta löytyy WHO:n julkisesta lähteestä.