IC50arvoilla

IC50-arvo tarkoittaa estäjän pitoisuutta, joka vähentää tutkittavan biologisen vasteen 50 prosentilla tietyssä kokeessa. Se on yleinen mittari inhibitiiviselle potentiaalille ja kuvaa, kuinka tehokkaasti yhdiste estää entsyymin toimintaa, reseptorivastetta tai muuta biokemiallista reaktiota.

Mittaaminen perustuu dose–response-käyrään: estäjän pitoisuuksia vaihdellaan ja vaste mitataan. Tietoja sovitetaan usein sigmoidaaliseen käyrään, ja IC50 voidaan löytää käyrän puolivälistä (puolivälin pitoisuus).

IC50-arvo on kuitenkin kontekstisidonnainen: se riippuu kokeen oloista, kuten substraatin pitoisuudesta, Km-arvosta, entsyymin määrästä, pH:stä, lämpötilasta ja kofaktoreista. Siksi IC50-arvon suoraviivainen vertaaminen ilman standardoituja olosuhteita voi olla harhaanjohtavaa; Ki-arvoa käytetään usein kuvaamaan sitoutumisen affiniteettia.

Ki-arvo (kuinka tiukasti estäjä sitoutuu) on ominaisuus, joka voidaan määrittää erillään IC50-arvosta. Konsentraatiosta riippuvaisessa kilpailullisessa estossa Ki voidaan arvioida muuntamalla IC50: Ki = IC50 / (1 + [S]/Km), mutta epäkilpailuissa tai allosteerisissa estäjissä muunnos on monimutkaisempi.

Rajoitukset: IC50 ei ole universaali mittari. Se voi vaihdella suuresti riippuen estäjätyypistä (kilpailullinen, kilpailuneutraali, allosteerinen), virheistä koeolosuhteissa sekä biologisesta järjestelmästä. Vertailut on tehtävä saman kokeen sisällä tai standardoitujen menetelmien mukaan.

Sovellukset: IC50-arvoja käytetään lääkeaineiden kehityksessä, toksikologisissa arvioinneissa ja biokemiallisissa tutkimuksissa potentiaalin ja tehokkuuden priorisointiin sekä relevanttien mekanismien ja kohteiden hahmottamiseen.