Hydrideissä

Hydrideissä käsitellään yhdisteitä, joissa vety on kiinnittynyt toiseen alkuaineeseen tai atomiryhmään. Hydridit voivat olla ionisia, kovalenttisia tai metallisia (interstitiellisiä) hydridejä. Binäärisissä hydrideissa on vety ja toinen elementti, kun taas kompleksihydrideissä vety on sitoutunut ligandeihin tai muodostaa pidempiä yhdisteitä.

Ioniset hydrideja muodostavat pääasiassa alkalimetallit ja maa-alkalimetallit, kuten NaH ja CaH2. Kovalenttisiä hydrideja ovat usein epämetallit, esimerkiksi CH4, NH3 ja H2S. Metalliset (interstitielliset) hydrideja syntyy, kun vety sijoittuu metallihilan väliin, esimerkiksi TiH2 tai PdH_x. Kompleksihydrideihin kuuluvat yhdisteet, joissa vety liittyy useampaan komponentiin, kuten NaBH4 tai LiAlH4.

Sidos ja rakenne vaihtelevat: ionisissa hydrideissa vety esiintyy H−-ionina; kovalenttisissa hydrideissa vety on sidoksissa toiseen atomiin elektroniparin jakamisen kautta; metallihydrideissä vety osallistuu liukuhilavaikutukseen ja vaikuttaa metallin rakenteeseen. Tämä moninaisuus vaikuttaa myös fysikaalisiin ominaisuuksiin kuten vakauteen, tiheyteen ja reaktiivisuuteen.

Syntyminen ja esiintyminen: hydridejä voidaan valmistaa suoraan reagoimalla vetyä metallin kanssa tietyissä olosuhteissa tai muodostamalla kompleksihydridejä kemiallisilla reaktioilla. Esimerkkejä ovat NaH, CaH2, TiH2 sekä NaBH4 ja LiAlH4.

Ominaisuudet ja sovellukset: hydridejä käytetään vetyvarastoinnissa ja pelkistysreaktioissa sekä katalyyttisissä sovelluksissa. Kompleksihydridejä tutkitaan energian varastointiin liittyvissä prosesseissa ja kemiallisessa synteesissä. Turvallisuusnäkökohdat ovat tärkeitä, sillä jotkut hydride- yhdisteet ovat reaktiivisia tai herkästi syttyviä.