Hiilivedyiksi

Hiilivedyiksi on suomalaisessa spekulaatiobiologiassa ja tieteiskirjallisuudessa käytetty termi, joka viittaa hydrokarbonipohjaiseen biokemiaan perustuvia olentoja. Sanaa käytetään kuvaamaan vaihtoehtoista, vedestä riippumatonta biokemiallista perustaa. Se ei ole vakiintunut tieteellinen termi astrobiologiassa, ja sen käyttö vaihtelee kirjoittajittain.

Etymologia ja käyttö: Nimi hiilivedyiksi muodostuu sanoista hiili ja -vedyiksi, jolla viitataan tilan tai luokan kuvaamiseen. Käytännössä termi toimii kuvailevana käsitteenä, eikä se esitä yksittäistä, tarkkaa kemiallista mallia. Hiilivedyiksi-elämää koskevat pohdinnat keskittyvät siihen, miten hydrokarbonit ja ei-vesi-solventit voisivat tukea metaboliaa, kasvu ja periytyvyys.

Biokemia ja ympäristö: Kuvitteellisessa mallissa hiilivedyiksi-elämä hyödyntäisi hydrokarbonivahvoja kuten metaania tai etaania liuottimina veden sijaan. Biokemia sopeutuisi mataliin lämpötiloihin ja hydrokarbonaattisiin ympäristöihin, ja rakenteellisesti proteiinien tilalle sekä kalvoiksi voitaisiin kuvitella öljymäisiä, vesipohjaisia poikkeavia aineita. Energiatalous voisi perustua kemiallisiin gradientseihin, valoon tai radiolyysiin, ja solukalvot sekä molekulaariset osat olisivat sopeutuneet ei-vesiympäristöön.

Käyttökonteksti: Konseptia käytetään pääasiassa ajatusleikkinä astrobiologian ja spekulatiivisen biokemian keskusteluissa, joissa pohditaan elämän kemian rajoja ja mahdollisuutta olla olemassa paikoissa, joissa vesi ei ole ensisijainen liuotin. Se toimii välineenä vertailla veden perusteella rakentuvaa elämää sekä vaihtoehtoisia, esimerkiksi silikonipohjaisia tai täysin eri liuottimia koskevia malleja.

Lisätietoja: Astrobiologia, Vaihtoehtoiset biokemiat, Hiilivedyt, Titan.