Hiilidioksidilaserit

Hiilidioksidilaserit, lyhennetään usein CO2-laseriksi, ovat kaasulasereita, jotka käyttävät hiilidioksidikaasuseosta laserin aktiivisena väliaineena. Kun sähkövirta johdetaan kaasuseoksen läpi, hiilidioksidimolekyylit virittyvät ja vapauttavat energiaa infrapunasäteilynä, jonka aallonpituus on tyypillisesti 10,6 mikrometriä. Tämä aallonpituus on erittäin tehokas monien orgaanisten materiaalien ja joidenkin metallien leikkaamisessa ja kaivertamisessa.

Hiilidioksidilaserit jaetaan yleensä kahteen päätyyppiin: RF-ladattuihin ja tasavirtaladattuihin (DC). RF-ladatut laserit käyttävät radiotaajuista sähkökenttää virittämään kaasua, kun taas DC-ladatut laserit käyttävät suoraa sähkövirtaa. RF-ladatut laserit ovat usein monimutkaisempia ja kalliimpia, mutta tarjoavat paremman säteen laadun ja pidemmän käyttöiän.

CO2-lasereita käytetään laajasti teollisuudessa monenlaisiin sovelluksiin, kuten metallien ja muiden materiaalien leikkaamiseen, merkintään ja kaiverrukseen. Niitä hyödynnetään myös lääketieteessä esimerkiksi kirurgiassa ja ihonhoidossa. Laserin teho voi vaihdella muutamasta watista useisiin kilowatteihin sovelluksesta riippuen. CO2-lasereiden tehokkuus ja monipuolisuus tekevät niistä yhden yleisimmistä ja tärkeimmistä laserityypeistä nykyään.