Glikoproteiinien

Glikoproteiinit ovat proteiineja, joihin on kovalenttisesti kiinnittynyt hiilihydraattiosuus, glykaani. Rakenne koostuu proteiiniosasta sekä yhdestä tai useammasta hiilihydraattiketjusta, jotka voivat olla yksinkertaisia tai hyvin monimutkaisia. Glykaani voi olla kiinnittyneenä proteiinin pinnalle tai erittyneenä solun ulkoiseen tilaan plasmaproteiineina.

Glykosylaatio tapahtuu pääasiassa endoplasmisessa retikulumissa ja Golgin laitteistossa, missä entsyymejä osallistuu glykaani-ryhmien liittämiseen proteiineihin. Proteiineilla voi olla useita glykosylaatiopaikkoja, ja syntyvyys sekä glykanoiden tarkka rakenne voivat vaihdella solutason mukaan.

Tyypillisiä glykosylaatiotyyppejä ovat N-tyyppinen ja O-tyyppinen glykosylaatio. N-glykosylaatiossa hiilihydraatti kiinnittyy asparaginiiniin (Asn) Asn-X-Ser/Thr -motifin kautta, kun taas O-glykosylaatiossa sokeri kiinnittyy seriinille tai treoniinille proteiinin sivuketjuun. Lisäksi on muita, harvinaisempia muotoja ja erikoistapauksia.

Merkitys: glykosylaatio vaikuttaa proteiinien foldingiin, vakauteen ja oikeaan solunsisäiseen kuljetukseen. Se muokkaa proteiinien vuorovaikutuksia, osoittautuu tärkeäksi immuunijärjestelmän tunnistuksessa sekä säätelee proteiinien erittymistä ja puolustusmekanismeja. Esimerkkejä glykoproteiineista ovat immunoglobuliinit (IgG, IgA, IgM), monet hormonit sekä lukuisat plasmaproteiinit ja solukalvon reseptorit sekä muciinien glykaani.

Kliininen ja teollinen merkitys: glykoituneisuus vaikuttaa biologiseen aktiivisuuteen, puolipitkään elinikään ja immunologisiin ominaisuuksiin, mikä on tärkeää lääkevalmisteiden suunnittelussa ja biosimilaarien kehityksessä.