GUIDformaattia

GUIDformaatti tarkoittaa Globally Unique Identifierin (GUID) 128-bittisen tunnisteen esitystapaa ja luomista. GUID:t on suunniteltu siten, että tunnisteet ovat yksilöllisiä maailmanlaajuisesti ilman keskitettyä luontiprosessia, mikä helpottaa identiteettien hallintaa hajautetuissa järjestelmissä. Yleensä GUID esitetään teksti- muodossa 32 heksadesimaalin merkin ryhmiteltynä viiteen osaan 8-4-4-4-12, esimerkki: 3f2504e0-4f89-11d3-9a0c-0305e82c3301. Tämä muoto on useimmiten case-insensitive.

GUID/UUID:t ovat standardoitu RFC 4122 -asiakirjassa. Ne jaetaan useisiin versioihin: versio 1 on aika- ja laitteistopohjainen ja voi paljastaa koneen tunnisteen; versio 3 ja versio 5 ovat nimeämisavaruuspohjaisia käyttämällä hash-funktioita (MD5 tai SHA-1) namespace- ja nimiyhdistelmään; versio 4 on täysin satunnaispohjainen ja sopii tilanteisiin, joissa yksityisyyden pitäminen on tärkeää. RFC 4122 määrittelee lisäksi variantin, joka osoittaa, että tunniste on RFC 4122 -tyyppinen.

Käyttökohteita ovat tietokannat (esim. SQL Serverin uniqueidentifier), ohjelmistokehitys sekä järjestelmien väliset viitteet ja tunnisteet hajautetuissa ympäristöissä. GUIDit tarjoavat käytännöllisen tavan varmistaa identiteetin ilman keskitettyä koordinointia, mikä parantaa yhteensopivuutta eri kielten ja alustojen välillä.

Tallennusmuodot voivat olla sekä tekstimuotoisia merkkijonoja että binäärisiä arvoja. Tekstiesitys on yleinen, koska se parantaa luettavuutta ja siirrettävyyttä, samalla säilyttäen täyden identiteetin riippumatta järjestelmästä. Yksityisyyden huomioinnin kannalta versiosta riippuen GUID voi paljastaa lisätietoa (esimerkiksi laitteistotunnuksia), jolloin v4-tyyppinen tunniste on suositumpi tilanteissa, joissa yksityisyys on etusijalla.