Fraktioinnilla

Fraktioinnilla, tai fraktionoinnilla, tarkoitetaan prosessia, jossa seos jaetaan erillisiin fraktioihin niiden ominaisuuksien perusteella. Fraktiot ovat osia, joilla on samanlaiset fysiologiset tai kemialliset piirteet, ja tavoitteena on saada puhtaita komponentteja tai hallitusti eristettyjä osia. Erottavina tekijöinä käytetään esimerkiksi kiehumispistettä, tiheyttä, molekyylikokoa, affiniteettia liuottimeen tai liukoisuutta.

Yleisimmät menetelmät fraktionoinnissa ovat: fractional distillaatio eli fraktionaalinen tislaaminen, jossa erotus perustuu kiehumispisteiden eroihin ja jossa usein käytetään kolonnia tehostamaan erottelua; liuotinliukeneminen ja faasierottelut, joissa kaksi tai useampi faasi eroaa liukenemisen perusteella; kromatografia, jossa erottelu tapahtuu liikkuvan ja stationary faasin vuorovaikutusten perusteella; sekä sentrifugointi, jolla erotellaan osia tiheyserojen ja rakenteen perusteella. Kiteytys voi toimia fraktiointitekniikkana erityisesti liukenemisen ja lämpötilan hallinnan avulla.

Sovelluksia ovat muun muassa kemianteollisuus ja öljynjalostus, joissa raakaöljy fraktioidaan erillisiksi tuotantosyklien pääkokonaisuuksiksi (esimerkiksi naphta, kerosiini, diesel); biotiede ja lääketiede, joissa solujen osia, lipoproteiineja tai proteiineja fraktionoidaan puhtauden ja funktion mukaan; sekä ympäristöanalyysi ja farmakologia, joissa epäpuhtauksia ja lääkeaineita erotellaan ja puhdistetaan.

Fraktionoinnissa menetykset ja kustannukset voivat olla merkittäviä, ja valinta menetelmän välillä perustuu seoksen ominaisuuksiin sekä haluttuun fraktiointitulokseen.