Flagellaatteja

Flagellaatteja ovat yksisoluisia eukaryoottisia protisteja, joilla on yksi tai useampi flagellum eli värähtelevä sauva. Ne esiintyvät laajasti erilaisissa elinympäristöissä, kuten makean veden järvissä ja joissa, merissä sekä maaperässä, ja ne voivat liikkua vapaasti tai kiinnittyä toisiin organismeihin.

Ryhmän jäsenet ovat hyvin monimuotoisia sekä ulkonäöltään että elintavoiltaan. Osa flagellaatteista on fotosynteettisiä ja tuottavat energiaa kloroplastejensa avulla, toiset ovat heterotrofisia ravinnon avulla, ja jotkut ovat mixotrofisia, eli voivat sekä fotosynteesiä että ravinnonottoa. Kloroplastit ja niiden perimä ovat kehittyneet eri tavoin endosymbioosion kautta. Useat lajit lisääntyvät pääasiassa aseksuaalisesti, mutta joillakin on myös seksuaalisen lisääntymisen muotoja.

Ekologiassa flagellaatit ovat keskeisiä mikrobien ravintoverkoissa: ne voivat tuottaa orgaanista ainesta fotosynteesin avulla, kuluttaa pieneliöitä ja toimia loisten parina. Merialueilla jotkut dinoflagellaatit voivat aiheuttaa haitallisia leväkukintoja ja tuottaa toksiineja, mikä vaikuttaa sekä ekosysteemeihin että kalastusyhteisöihin.

Tutkimuksellisesti flagellaatit ovat tärkeitä malleja solu- ja liikemekaniikan sekä endosymbioosin tutkimuksessa. Esimerkkejä käytännön tutkimuskäytöstä ovat Euglena gracilis sekä muiden flagellaatteihin kuuluvien lajien laboratoriokäytännöt. Niiden monipuolisuus tekee niistä keskeisen ryhmän mikrobiologiassa ja evoluutiotutkimuksessa.