Fe2O3pitoisuus

Fe2O3pitoisuus tarkoittaa aineessa olevan rautaa(III)oksidin, Fe2O3:n, massaprosenttista osuutta. Se ilmoitetaan yleensä painoprosentteina (weight percent, wt%) tai massan osuutena kokonaismassasta, ja joissakin yhteyksissä Fe2O3-pitoisuus esitetään myös Fe2O3-ekvivalenttina kokonaisrautapitoisuutena. Fe2O3pitoisuudesta kertova tieto kuvaa usein tietyn aineen laadun tai ominaisuudet, kuten värin, kiillon tai pyrityn hyödyntämiseen sovellettujen prosessien edellyttämän raudan määrän.

Käyttökonteksteja on useita. Geologiassa ja rikasteissa Fe2O3-pitoisuus kuvaa rikasteen laadun: hematiittirikasteissa pitoisuus on tyypillisesti noin 50–70% Fe2O3, ja korkeamman laadun rikasteissa voi olla yli 60–65%. Epäpuhtaudet kuten SiO2, Al2O3 ja P2O5 vaikuttavat rikasteen taloudelliseen arvoon ja käsittelyyn. Pigmentteihin ja rakennusmateriaaleihin Fe2O3 antaa punaista tai ruskeaa väriä, ja pitoisuus vaikuttaa sekä värisävyyn että peittävyyteen; tuotteiden vaatimusten mukaan Fe2O3-pitoisuus voi olla laajemmin 60–99%.

Mittausmenetelmät ovat yleisesti laboratorioita: röntgenfluoresenssianalyysi (XRF) ja induktiivisesti kaskadiolla emittoiva spektrometria (ICP-OES/ICP-MS) ovat vakiokäyttöisiä menetelmiä. Näytteen esikäsittely ja standardointi ovat tärkeitä tulosten vertailukelpoisuuden kannalta.

Rajoitteet: Fe2O3-pitoisuus ei yksin kerro raudan hapetustilasta. Usein ilmoitetaan myös FeO tai kokonaisrauta (FeT) sekä Fe2O3-ekvivalentti, jotta voidaan arvioida hinnan, ominaisuuksien ja prosessien kannalta olennaiset seikat.