Ensyymimääritykset

Ensyymimääritykset, tunnettu myös nimellä entsyymiaktiivisuuden määrittäminen, ovat biologisia menetelmiä, joilla tutkitaan tiettyjen entsyymien toimintaa ja pitoisuutta näytteessä. Nämä määritykset perustuvat entsyymien kykyyn katalysoida spesifejä kemiallisia reaktioita. Tyypillisesti entsyymi muuntaa tunnistettavan substraatin tuotteeksi, jonka pitoisuutta tai muutosta mitataan ajan funktiona. Tämä mittaus voi perustua esimerkiksi valon absorptioon, fluoresenssiin, kemiluminesenssiin tai sähkökemiallisiin signaaleihin.

Määrityksen suorittamiseksi näyte, joka sisältää tutkittavan entsyymin, yhdistetään sopivaan substraattiin ja reaktio-olosuhteisiin, kuten optimaaliseen lämpötilaan ja pH:hon. Reaktio etenee tietyn ajan, minkä jälkeen tuotteen muodostumista mitataan. Absoluuttinen entsyymiaktiivisuus ilmoitetaan usein yksiköissä, jotka kuvaavat tiettyä määrää substraatin muuntumista aikayksikköä kohden, esimerkiksi kansainvälisinä yksikköinä (U) tai katalyytteinä (kat). Suhteellinen aktiivisuus voidaan myös määrittää vertaamalla aktiivisuutta standardinäytteeseen.

Ensyymimäärityksillä on laaja käyttöalue biologiassa, lääketieteessä ja teollisuudessa. Niitä käytetään diagnoottisissa testeissä sairauksien tunnistamiseksi, lääkekehityksessä lääkkeiden vaikutusmekanismien tutkimiseen, elintarviketeollisuudessa laadunvalvontaan ja biotekniikassa prosessien optimointiin. Menetelmän tarkkuus ja herkkyys ovat olennaisia luotettavien tulosten saavuttamiseksi.