Energiayksiköiden

Energiayksiköiden käsite kattaa mittayksiköt, joilla kuvataan energian määrää. Yksiköt syntyvät sekä fysikaalisesta työstä että energiankulutuksesta ja -tuotannosta, ja niitä käytetään eri konteksteissa tieteestä teollisuuteen sekä arkipäivän energiankulutuksen ilmaisuun.

Pääasiallinen energian SI-yksikkö on joule (J). Sitä käytetään tieteessä ja tekniikassa energian määrän mittaamiseen. Energiayksiköitä esitetään usein suuremmissa tai pienemmissä arvoissa: kilojoule (kJ) ja megajoule (MJ). Sähköenergian kulutusta ja siirtoa tavataan kuitenkin usein ilmoitettuna kilowattitunteina (kWh) tai wattitunteina (Wh). 1 kWh vastaa 3,6 MJ.

Paitsi SI-yksiköinä käytetään myös muita yleisiä yksiköitä. Ravintokaloreita käytettäessä puhutaan kilokaloreista (kcal) ja kaloreista (cal); 1 cal on noin 4,184 J ja 1 kcal noin 4184 J. Energiayksiköitä haetaan myös erilaisten polttoaineiden energiasisältöjen kuvaamiseen, kuten brittiläisen BTU:n (1 BTU ≈ 1055 J) ja thermin (noin 100 000 BTU ≈ 105,5 MJ). Erg on CGS-yksikkö, jossa 1 erg = 1e-7 J, ja sitä käytetään nykyisin hyvin vähän.

Käytännössä käytetyt ei-SI-yksiköt sisältävät tonne energiamuotona, kuten tonne of oil equivalent (toe), sekä joitakin kaupallisia mittayksiköitä kuten barrel of oil equivalent (BOE), jonka energiasisältö on noin 5,8 GJ. Toe vastaa runsaat 41,9 GJ. Energiayksiköiden valinta riippuu kontekstista ja vertailtavasta energiasta.