Energiamuoto

Energiamuoto tarkoittaa energian ilmenemisen tapaa tai tilaa, jossa energia on varastoituneena, siirrettävänä tai muuntuvana ilmiössä tai järjestelmässä. Energiamuodot ovat tapa luokitella energian lähteet ja käyttömuodot, ja niiden avulla voidaaan ymmärtää, miten energia vaikuttaa tietyn toiminnan aikana. Lain mukaan kokonaisenergia säilyy suljetussa systeemissä, vaikka energiamuodot voivat muuttua.

Yleisimmät energiamuodot ovat: kineettinen energia, joka liittyy liikkeeseen; potentiaalien energia, joka johtuu järjestelmän asemasta tai jännityksestä (esimerkiksi gravitaatiopotentiaalienergia ja elastinen potentiaalienergia); lämpöenergia eli sisäenergia, joka liittyy kappaleen hiukkasten liikkeisiin ja vuorovaikutuksiin; kemiallinen energia, joka on sidoksissa kemiallisiin sidoksiin ja vapautuu tai sitoutuu kemiallisessa reaktiossa; sähköenergia, jonka avulla energiaa siirretään sähkövirran tai sähkökentän kautta; sekä säteilyenergia, joka on elektromagneettisen säteilyn energiaa (kuten valo). Lisäksi mainitaan usein magneettinen energia sekä muut kenttä-energiamuodot.

Energiamuotoja voidaan muuntaa toisiksi toisikseen. Esimerkiksi kemiallinen energia voi muuttua kineettiseksi ja lämpöenergiaksi polttoaineen palamisessa; sähköenergia voi valaisulla muuttua valoksi; fotosynteesi muuntaa auringon säteilyenergian kemialliseksi energiaksi kasveissa. Energian säilyminen tarkoittaa, että suljetussa systeemissä kokonaisenergia pysyy muuttumattomana, vaikka muunnokset tapahtuivat.

Mittayksiköt ovat joule (J) SI-yksikkönä; käytännön energian mittaamiseen ja kulutukseen käytetään myös kilowattituntia (kWh). Energiamuodon käsite on keskeinen fysiikassa, tekniikassa ja ympäristötieteissä, sekä arjessa esimerkiksi lämmityksen, sähköverkon ja liikenteen suunnittelussa.