Elvytykset

Elvytykset ovat toimenpiteitä, joiden tavoitteena on palauttaa verenkierto ja hengitys ihmisellä, joka on äkillisesti menettänyt tajuntansa tai joiden hengitys on lakannut, tyypillisesti sydänpysähdyksen yhteydessä. Elvytyksiä voidaan toteuttaa sekä ensihoidossa että sairaaloissa, ja ne voivat koskea sekä aikuisia että lapsia. Elvytykset sisältävät sekä perustason että edistyneen hoidon osa-alueita, joihin kuuluu elvytyksen aloittaminen nopeasti, hätäkutsun tekeminen sekä defibrillaation mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Perustason elvytys (BLS) koostuu tilan arvioinnista, hätätilanteen ilmoittamisesta, rintaonteloon kohdistuvien painallusten ja mahdollisten avunantajien hengitysteiden avaamisen sekä defibrillaattorin käytöstä. Usein ohjeistukset suosittelevat käsivarsien avulla tapahtuvaa rintakehän painallusten ja hengitysten yhdistelmää sekä defibrillaattorin (AED) käyttämistä mahdollisimman nopeasti, jotta verenkierto ja hapetus saadaan palautettua. Edistyneempi elvytys (ALS) sisältää jatkuvat, tehostetut toimenpiteet kuten ilmanvaihto- ja keuhkojen tukihöyrykaistat, ilmatiehyiden hallinta, suonensisäiset lääkkeet ja sydämen rytmin seurannan.

Elvytykset ovat sekä yksilön että yhteisön tasolla opetettavia taitoja. BLS- ja AED-koulutukset ovat yleisiä sekä yleisölle tarkoitetuissa ensiapukoulutuksissa että ammatillisen henkilöstön suorittamissa kursseissa. Tutkimukset osoittavat, että mahdollisimman nopea elvytys ja varhainen defibrillaatio parantavat selvästi selviytymistä, erityisesti out-of-hospital -tilanteissa.

Sääntely ja ohjeistukset seuraavat kansainvälisiä suosituksia, kuten European Resuscitation Councilin linjauksia, joita sovelletaan sekä kotimaassa että kansainvälisesti.