Ellinensanat

Ellinensanat ovat suomen kielen sanoja, jotka ovat peräisin kreikan kielestä tai kreikkalaisista kantasanayksiköistä. Ne muodostavat suuren osan tieteellisen, filosofisen ja teologisen sanaston sekä lääketieteen ja matematiikan aloilla käytettävästä kielestä. Ellinensanoja ovat usein tiedeyhteisöissä yleisesti tunnetut termit, joita käytetään sekä yksiköissä että monik- kohdissa.

Kielellisesti ellinensanojen tulo Suomeen on tapahtunut pääasiassa latinankielisten ja saksankielisten sekä ruotsin kautta, erityisesti 1800– ja 1900-luvuilla, jolloin suomen kielen sanasto laajeni nopeasti ja standardoitui. Ne on sopeutettu suomen kieleen sekä kirjoitus- että ääntämyskäytäntöjen mukaan, ja niissä näkyy yleisiä kreikkalaisia rakenteita kuten -ia, -io ja -ologia loppuja sekä johdinkäytäntöjä, jotka tekevät niistä helposti tunnistettavia akateemisessa kielessä.

Esimerkkejä ellinensanoista ovat filosofia, biologia, anatomia, geometria, astronomia, fysiologia, fysiikka, analyysi, ideologia, teologia ja mikrobiologia sekä kinetiikka. Näissä sanoissa kreikkalaiset juuret ovat usein ilmeisiä, ja ne ilmenevät suomalaisessa sanastossa sekä yksikössä että yhdessä muiden sanojen kanssa käytettävinä yhdyssanoina.

Ellinensanat vaikuttavat merkittävästi suomen tieteellisessä ja kulttuurisessa ilmaisussa. Ne ovat osa laajempaa kreikkalaisen- ja latinalaisen vaikuttamisen perinnettä, jota Suomen kieli on omaksunut ja sopeuttanut omaksi.