Diffuusiokontekstissa

Diffuusiokontekstissa on suomalainen käsite, jota käytetään kuvaamaan ilmiöitä ja malleja, joissa keskeisenä tekijänä on difuusio eli aineen tai tiedon tasainen leviäminen konsentraatiogradientin aiheuttamana. Termi ei viittaa yhteen vakiintuneeseen tieteenalaan, vaan se toimii yleisenä kontekstina, jossa huomioidaan diffuusion vaikutus kyseiseen ilmiöön. Diffuusiokontekstiä käytetään sekä luonnontieteissä että yhteiskuntatieteissä ja kasvatustieteissä, jolloin tutkimusaineisto, mallit ja tulkinnat mukautetaan diffusion prosessin ominaisuuksiin.

Fysikaalisissa ja kemiallisissa yhteyksissä diffuusiotapahtumat voivat tapahtua nesteissä, kaasuissa ja kiinteissä materiaaleissa. Tutkimuksessa hyödynnetään muun muassa Fickin lakeja ja diffuusion yhtälöä sekä huomioidaan aineen diffusiviteetti, rajatiedot ja aikakuvio. Diffuusiokontekstissa voidaan tarkastella myös molekyylien siirtymää biologisissa järjestelmissä, kuten solukalvon yli tai solunsisäisten komponenttien välisissä prosesseissa.

Yhteiskuntatieteissä diffuusiokontekstissa tarkastellaan uusien ideoiden, teknologioiden tai käytäntöjen leviäminen populaatioissa. Keskeisiä tekijöitä ovat viestintäkanavat, aikajakso, sosiaaliset verkostot ja adoptoijien ominaisuudet. Mallinnuksissa voidaan käyttää esimerkiksi diffuusion malleja, kuten Bassin malli sekä verkko- ja ajan kulkuun perustuvia lähestymistapoja.

Käytännössä diffuusiokontekstin huomioiminen tarkoittaa, että tutkimuksessa määritellään diffuusion ominaisuudet: väliaine, diffusioiviteetti, rajat ja aikaskaala, jotta ilmiö voidaan ymmärtää ja ennustaa diffusion prosessin puitteissa.