Detrusorlihaksen

Detrusorlihaksen on virtsarakon seinämän sileälihaksesta koostuva kerros, joka ympäröi rakon onteloa. Lihas on järjestäytynyt moninaisiin säieisiin, jotka antavat rakon supistua tehokkaasti sekä pienen että suuren virtsanerittymän tilanteissa. Detrusor muodostaa pääosan virtsarakonseinästä ja sen kyky vastustaa painetta sekä ylläpitää varastointikapasiteettia on välttämätöntä virtsankulun säätelemiseksi.

Lihas koostuu ryhmitellyistä sileälihaksen säikeistä, jotka asettuvat eri suuntiin. Tämä monia- tai kolmiulotteinen järjestäytyminen mahdollistaa rakon kokonaisvaltaisen supistumisen sekä vaakasuunnassa että pituussuunnissa, jolloin virtsan tyhjennys on tehokasta.

Detrisorlihaksen toimintaa säätelee autonominen hermosto. Parasympaattinen aktiivisuus, joka johtuu pelvialueen hermojen (S2–S4) kautta, vapauttaa asetyleenikoliinin ja aktivoi M3-reseptorit, mikä aiheuttaa detrusorin supistumisen ja virtsan vapautumisen. Sympaattinen järjestelmä puolestaan helpottaa virtsarakon varastointia jarruttamalla detrusorin supistumista β3-adrenergisten reseptorien kautta ja lisää internalisen virtsankanavan sulkimen jännitettä. Somaattinen hermosto kontrolloi ulkoista virtsankierukan suljinta pudendal-nerven kautta.

Detrusorlihaksen toimintahäiriöt voivat johtaa virtsarakon tyhjennyksen ongelmiin. Detrusor-ylitoiminnan, eli yliaktiivisen virtsarakon, vuoksi esiintyy kiiretyyppistä virtsankarkailua, kun taas sen alihäiriö voi aiheuttaa virtsanretentioa. Hoitoon kuuluvat antikolinergiset lääkkeet, β3-adrenergiset agonistit ja erikoisvaiheissa botuliinitoksiini-injektiot sekä neuromodulaatio.