Deskriptivisistä

Deskriptivisistä on termi, jota käytetään kuvaamaan deskriptivististä lähestymistapaa kielitieteessä sekä niitä tutkijoita, jotka noudattavat sitä. Tämä lähestymistapa pyrkii kuvaamaan kielen ilmiöt sellaisina kuin ne ilmenevät käytännössä, eikä asettamaan mielivaltaisia sääntöjä kielen oikeasta muodosta. Deskriptivismi keskittyy siihen, miten kieli toimii nykykäytössä ja miten variaatiot syntyvät eri puhujien ja tilanteiden mukaan.

Keskeinen ero preskriptivismiin nähden on normatiivisuuden puuttuminen: deskriptivistinen tutkimus dokumentoi ja analysoi kielen käytäntöjä objektiivisesti. Tutkimuksessa korostuvat datan keruu ja analysointi: puhe- ja kirjoitusnäytteet, korporaatikohtaiset aineistot, haastattelut sekä monipuolisen kielitaidon ja -varianteiden kartoitus eri varieteeteissa ja sosiaalisissa konteksteissa. Tavoitteena on ymmärtää, miten kieli muuttuu ja miten yhteisöt käyttävät kieliopillisia rakenteita eri tilanteissa.

Käytännön vaikutukset ulottuvat kieliopetukseen, sanastotyöhön ja kielipolitiikkaan: deskriptivistinen lähestymistapa kannustaa tarkastelemaan kieltä sen todellisessa käytössä eikä vain sen oppimiseen liittyviä ihanteita. Kritiikki kohdistuu usein siihen, ettei lähestymistapa tarjoa välittömiä normeja, joita koulutuksessa tai virallisessa viestinnässä tarvitaan. Deskriptivismi on vaikuttanut laajasti kielitieteen tutkimukseen sekä soveltaviin aloihin, kuten korpuslingvistiikkaan ja dialektitutkimukseen.

Katso myös: deskriptivismi, kielitiede, preskriptivismi, korpuslingvistiikka.