DNAkaksoisheliksestä

DNAkaksoisheliksi viittaa DNA:n tunnusomaiseen rakenteeseen, joka muistuttaa kierreportaita. Tämä rakenne koostuu kahdesta pitkästä säikeestä, jotka kiertyvät toistensa ympäri. Säikeet ovat muodostuneet nukleotideista, joista jokainen sisältää sokkiryhmän, fosfaattiryhmän ja yhden neljästä emäksestä: adeniinin (A), tymiinin (T), guaniinin (G) tai sytosiinin (C).

Nukleotidit liittyvät toisiinsa muodostaen pitkiä polymeeriketjuja. DNAkaksoisheliksissä nämä kaksi säiettä ovat antiparalleelisia, eli ne kulkevat vastakkaisiin suuntiin. Emäkset sijaitsevat säikeiden sisäpuolella ja pariutuvat tiettyjen sääntöjen mukaisesti: adeniini pariutuu aina tymiinin kanssa (A-T) ja guaniini sytosiinin kanssa (G-C). Nämä emäsparit muodostavat portaiden askelmat ja niitä pitävät yhdessä vetysidokset.

Sokkeri- ja fosfaattiryhmät muodostavat säikeiden ulkoreunat, "käsijohteet", jotka pitävät rakenteen koossa. DNAkaksoisheliksin rakenne mahdollistaa geneettisen tiedon tarkan kopioitumisen solunjakautumisen yhteydessä, sillä kumpikin säie toimii mallina uudelle komplementaariselle säikeelle. Tämä perusrakenne on keskeinen kaikessa elämässä Maapallolla ja sen löytäminen oli merkittävä tieteellinen edistysaskel.