Corioliskäsitteeseen

Corioliskäsite viittaa ilmiöön, jossa liikkuvaan kappaleeseen näkyvästi vaikuttaa pyörivän koordinaatiston vuoksi ilmenevä "näennäinen voima". Tämä voima, Coriolis-voima, ilmenee vain ei-inertiaalisessa, pyörivässä viitekehyksessä ja aiheuttaa liikettä kohtisuorasti sekä kappaleen nopeuteen että pyörimisakselin suuntaan nähden. Matemaattisesti Coriolis-kiihtyvyys ilmaistaan usein a_C = 2 Ω × v, missä Ω on pyörimisnopeusvektori ja v kappaleen nopeus pyörivässä kehyksessä.

Käsite on nimetty ranskalaisen insinöörin Gaspard-Gustave de Corioliksen (1792–1843) mukaan, joka käsitteli vastaavia ilmiöitä energia-analyysissa 1800-luvulla. Sitä sovelletaan laajasti meteorologiassa, oceanografiassa, ballistiikassa ja teknisessä dynamiikassa. Maapallon pyörimisestä johtuen Coriolis-ilmiö vaikuttaa ilmakehän ja merivirtojen suuntiin sekä syytää matalapaine- ja korkeapainejärjestelmien kiertymistä eri puolilla napaa.

Usein esiintyy väärinkäsityksiä: Coriolis-voima ei yksin määrää pienten, lyhytaikaisten virtauksien, kuten pesualtaassa, pyörimissuuntaa, koska ilmiön vaikutus on merkittävä vastaavilla suurilla etäisyyksillä ja pitkissä ajoissa. Fysikaalisesti Coriolis-voima on ns. näennäisvoima, joka syntyy koordinaattimuunnoksesta eikä ole konservatiivinen.