CTkuvantamisessa

CT-kuvantaminen eli tietokonetomografia on röntgensäteisiin perustuva kuvantamismenetelmä, jossa potilaan ympärillä kiertävä röntgenputki ja vastaanottimet keräävät projekteja. Tietokone rekonstruoi näistä poikkileikkaukset sekä kolmiulotteiset rekonstruoinnit kehon sisäosista. Menetelmä on nopea ja tuottaa tarkkoja kuvia sekä kovista että pehmeistä kudoksista, mikä tekee siitä keskeisen akuutissa diagnostiikassa ja suunnitellussa hoidossa.

Tekniikka ja kuvaus: Nykyään käytetään multislice-CT:tä eli monisäde-CT:tä tai spiralikuvausta, jossa potilas ja laite liikkuvat suhteessa toisiinsa. Kuvia voidaan ottaa ilman varjoainetta tai varjoaineen avulla (jodipohjainen). Varjoaine parantaa verisuonien ja joidenkin elinten erottuvuutta ja mahdollistaa esimerkiksi CT-angiografian.

Sovellukset: CT-kuvantamista hyödynnetään laajasti pään ja aivojen traumatisoinnin sekä akuutin tilan arvioinnissa, keuhkojen ja rintakehän sairauksien diagnoosissa, vatsan ja lantion elinten kuvauksissa sekä onkologian diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa sekä seurannassa. Lisäksi voidaan suorittaa erityisiä tutkimuksia kuten perfuusiokuva- tai verisuonitutkimuksia.

Turvallisuus ja rajoitteet: Säteilyannos on huomioitava, ja annosta pyritään minimoimaan optimoimalla kuvausparametrit sekä käyttämällä edistyneitä rekonstruktioita. Varjoaineeseen liittyy allergiariski sekä harvinaisissa tapauksissa nefrotoottisuus, joten riskiryhmien tilaa seurataan. Rajoitteita ovat artefaktit liikkuvista potilaista sekä pehmeiden kudosten erottuvuuden rajoitteet verrattuna MRI:iin.

Post-prosessointi ja tulkinta: Kuvia voidaan käsitellä multiplanaarisina rekonstruktiona, 3D-volume rendering -kuvina sekä erilaisina akseina. Tulkkina toimii radiologi kliinisen tiedon kanssa.