Bruttokapasiteetti

Bruttokapasiteetti tarkoittaa järjestelmän tai laitteen suunniteltua tai asennettua suurinta mahdollista tuotto- tai käsittelykykyä. Se kuvaa ylärajaa, jonka mukaan laitteet on mitoitettu, eikä siihen yleensä sisälly käyttökatkot, huolto, häviöt tai muut käytön rajoitukset. Bruttokapasiteetti voidaan nähdä teoreettisena maksimina, jonka toteutuminen riippuu käyttöolosuhteista ja aikataulusta.

Energiasektorilla bruttokapasiteetti tarkoittaa usein asennettua tai nimellistä generaattorikapasiteettia, esimerkiksi sähkövoimalaitoksen tehoa, ilmaistuna megawatteina. Netto-kapasiteetti on tätä pienempi, kun otetaan huomioon laitoksen oma energiankulutus (auxiliary power) sekä tehohäviöt ja deratingit lämpötilan, käyttöolosuhteiden tai muista tekijöistä johtuen. Erotus voi olla useita prosentteja.

Toisaalta tuotantoteollisuudessa bruttokapasiteetti voi tarkoittaa maksimaalista tuotantokapasiteettia, kun kaikki koneet ja prosessit toimivat suunnitellulla teholla ilman suunniteltuja katkoja. Käytännön tuotantokapasiteetti (nettokapasiteetti tai tehokas kapasiteetti) huomioi kuitenkin kunnossapidon, materiaalin saatavuuden ja muut rajoitteet, jolloin saatavilla oleva tuotantovirta on pienempi.

Käytännön mittauksissa kapasiteettia ilmoitetaan eri konteksteissa: esimerkiksi tehokilometreina sähköntuotannossa MW, tai tuotantomääränä aikayksikköä kohti teollisuudessa. Kapasiteettikerroin kuvaa, kuinka suuri osa bruttokapasiteetista toteutuu käytännössä.

Esimerkkitilanteessa 500 MW:n voimalaitoksella bruttokapasiteetti on noin 500 MW, mutta nettoteho verkkoon voi olla esimerkiksi 450 MW, kun huomioidaan laitoksen omakäyttö ja järjestelmähäviöt.