Boronihappojen

Boronihappojen ryhmään kuuluvat epäorgaaniset hapot, jotka sisältävät boorin (B) ja happiatomeja. Näitä yhdisteitä käytetään pääasiassa teollisuudessa, mutta niillä on myös rajoitettuja sovelluksia laboratorioissa ja eräissä erityistapauksissa. Tunnettuja boronihappoja ovat borihappo (H₃BO₃) ja tetraboraatti (B₄O₇²⁻), joista ensimmäinen on erityisen merkittävä.

Borihappo, myös tunnettu nimellä ortoborihappo, on valkoinen, kiteinen aine, joka on kohtalaisen liukenematon veteen. Se esiintyy luonnossa boorihappojen ja boorihapon suolojen muodossa, kuten boraksina (natriumtetraboraattidekahydraatti, Na₂B₄O₇·10H₂O). Borihappo on heikko happo, jonka liuoksessa happamuus (pH) on noin 5,1. Se on stabiili ja ei ole myrkyllinen suurina määrinä, mutta voi aiheuttaa ärsytystä iholle ja silmille.

Boronihapot ovat tärkeitä teollisuudessa, erityisesti lasin, seramiikan ja emalien valmistuksessa. Ne toimivat lasin sulamisen ja jäähdytyksen aikana stabiloivina aineina, parantamalla niiden kestävyyttä lämpötilan muutoksille. Boronihapot ovat myös osa monia pesuaineita ja puhdistusaineita, joissa ne toimivat pehmittäjinä ja emäksisinä.

Laboratorioissa boronihappoja käytetään harvoin, mutta ne voivat toimia katalyyttinä joissakin orgaanisissa reaktioissa. Borihappo on myös tutkittu biologisen aktiivisuuden kannalta, sillä boori on välttämätön kasvien kasvulle pieninä määrinä, mutta liiallinen saanti voi olla haitallista. Ihmisille boori on välttämätön ravintoaine, mutta sen liiallinen saanti voi aiheuttaa terveysongelmia.

Boronihapot ovat yleensä stabiileja, mutta korkeissa lämpötiloissa ne voivat hajoaa booridioksidiksi (B₂O₃) ja vedeksi. Ne ovat myös hygroskooppisia, mikä tarkoittaa, että ne imevät kosteutta ilmasta. Tämän vuoksi niitä on säilytettävä kuivassa ympäristössä.