Biometriikkaan

Biometriikkaan viittaa ihmiskehon yksilöllisten ja mitattavien ominaisuuksien tai piirteiden käyttöön tunnistautumiseen tai todentamiseen. Nämä ominaisuudet voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: fyysisiin ja käyttäytymispiirteisiin. Fyysisiä biometriikkaan kuuluvat sellaiset ominaisuudet, jotka liittyvät kehon rakenteeseen, kuten sormenjäljet, kasvojen muoto, iiriksen kuviointi silmässä, kämmenen verisuonikuvio ja DNA. Käyttäytymispiirteisiin puolestaan kuuluvat ne tavat, joilla ihminen toimii, kuten äänensävy, käsinkirjoitus, kävelytapa ja näppäilyrytmi.

Biometristen järjestelmien toiminta perustuu tyypillisesti kolmeen vaiheeseen: rekisteröintiin, tallennukseen ja vertailuun. Rekisteröintivaiheessa kerätään ja tallennetaan käyttäjän ainutlaatuiset piirteet järjestelmään. Tunnistautumis- tai todentamisvaiheessa kerätään uusi näyte käyttäjän piirteistä ja verrataan sitä aiemmin tallennettuihin tietoihin. Jos näyte vastaa riittävästi tallennettua profiilia, tunnistautuminen onnistuu.

Biometriikkaa käytetään monenlaisissa sovelluksissa, kuten tietoturvassa, kulunvalvonnassa, mobiililaitteiden lukituksen avaamisessa ja rajatarkastuksissa. Sen etuja ovat muun muassa vaikeasti varastettavat tai unohdettavat tunnistetiedot sekä korkea turvallisuustaso tietyissä sovelluksissa. Biometriikkaan liittyy kuitenkin myös haasteita, kuten tietosuojaan liittyvät huolenaiheet, järjestelmien mahdolliset virheet ja kustannukset. Teknologian kehittyessä biometristen tunnistusmenetelmien tarkkuus ja käyttökohteet laajenevat jatkuvasti.