Asennemuutosta

Asennemuutosta on yksilön tai ryhmän asenteiden, arvojen tai mielipiteiden muuttuminen. Se voi koskea suhtautumista johonkin henkilöön, objektiin, ideologiaan tai sosiaaliseen käytäntöön. Muutos voi olla vähittäistä tai merkittävä ja se voi vaikuttaa sekä kognitiivisiin uskomuksiin että affektisiin asenteisiin sekä käyttäytymiseen.

Tutkimuksissa asennemuutokseen viittaa useita teorioita. Kognitiivisen dissonanssin teoria selittää muutosta, kun ristiriita todellisten uskomusten ja uusien tietojen välillä motivoi yksilöä sopeuttamaan uskomuksiaan. Elaboration Likelihood Model ja muut kaksijakoiset prosessit korostavat sekä harkittua että tunnepitoista vaikutusta viestintään. Ryhmä- ja auktoriteettivaikutus sekä mallioppiminen voivat johtaa asennemuutokseen sosiaalisessa kontekstissa.

Muuttumisen taustalla vaikuttavat motivaatio, kognitiiviset resurssit sekä ympäristön sosiaalinen konteksti. Luotettavuutta ja viestin lähteen auktoriteettia pidetään usein tärkeinä tekijöinä. Viestien muotoilu—esimerkiksi arvolähtöinen, tunneihin vetoava tai faktapainotteinen—sekä sosiaaliset normit vaikuttavat sekä nopeisiin että hitaisiin muutosprosesseihin.

Arvionttaessa asennemuutosta käytetään usein kyselyitä ja skaalattuja arviolapuita sekä käytännön käyttäytymisen seuraamista pitkittäistutkimuksissa. Asennemuutoksen kesto vaihtelee; jotkut muutokset ovat tilapäisiä, toiset pysyviä ja osin kulttuurisesti kytkettyjä. Käytännön sovelluksia on terveyden edistämisessä, koulutuksessa, politiikassa ja mediaviestinnässä.