Artikulaatiohäiriöt

Artikulaatiohäiriöt viittaavat vaikeuksiin tuottaa puheen äänteitä oikein tai yhdistää niitä sujuvasti. Nämä häiriöt voivat ilmetä eri tavoin, kuten äänteiden korvautumisena (esim. "t" sanan "k" sijasta), äänteiden poisjättämisenä, äänteiden vääristymisenä tai puheen hidastumisena. Artikulaatiohäiriöt voivat vaikuttaa yksittäisiin äänteisiin, äänneyhdistelmiin tai jopa koko puheen rytmiin ja melodisuuteen.

Syyt artikulaatiohäiriöihin voivat olla moninaisia. Joissakin tapauksissa taustalla voi olla kielellinen kehitysviive tai häiriö, jossa lapsi oppii puheen äänteitä hitaammin tai epätyypillisesti. Fyysiset tekijät, kuten puheen tuottamiseen liittyvien lihasten heikkous tai koordinaatio-ongelmat, kuulovauriot tai suun ja hampaiston rakenteelliset poikkeavuudet, voivat myös aiheuttaa artikulaatio-ongelmia. Joskus taustalla voi olla myös neurologisia syitä.

Diagnoosi perustuu puheen arviointiin, jossa ammattilainen, kuten puheterapeutti, analysoi henkilön puhetta eri tilanteissa ja tunnistaa mahdolliset poikkeavuudet. Hoito räätälöidään yksilöllisesti häiriön syyn ja vakavuuden mukaan. Terapia voi sisältää harjoituksia, joilla pyritään parantamaan puheen äänteiden tuottoa, sujuvuutta ja selkeyttä. Tavoitteena on parantaa kommunikaatiokykyä ja helpottaa sosiaalista osallistumista.