Allatiivipäätte

Allatiivipäätte, Suomen kielen allatiivin pääte, on suffixi -lle, jolla merkitään allatiivin tapaista sijamuotoa. Allatiivi kuvaa suuntaa kohti jotakin tai kohdetta, jolle jokin osoittaa tai jolle jotain annetaan. Pääte esiintyy sekä substantiiveissa että pronomiinien kanssa ja sitä käytetään sekä liikkuvan suunnan ilmaisemiseen että vastaanottajan tai kohteen ilmaisemiseen.

Pääte muodostaa sanoille kuten koululle, opettajalle, koirille tai lapsille allatiivin eli “to the/for” -näkökulman. Esimerkkejä: mennään koululle, annan kirjan opettajalle, lahja on minulle. Yhdyssanoihin ja sanaan vaikuttaa sanan vartalo ja tarvittaessa äänteellinen sopeutuminen; yksikkö- ja monikkomuodot ottavat saman pääteen, esim. koululle (yksikkö) ja koirille (monikko).

Pronomiinien allatiivimuodot ovat erikoistuneita ja yleisiä yleistettyjä muotoja: minulle, sinulle, hänelle, meille, teille, heille. Puhekielessä yleisiä ovat myös muunnelmat kuten mulle tai sulle, mutta virallisemmissa yhteyksissä käytetään annettuja pronominimuotoja.

Käyttö suomalaisessa kielessä eroaa esimerkiksi illatiivin (sisään) ja inessiivin (päällä/paikalla) muodoista: allatiivi määrittelee suunnan kohti kohdetta tai vastaanottajaa, kun taas moni paikkaan liittyvä peruspaikka ilmaistaan muilla sijamuodoilla. Allatiivipäätteellä voidaan muodostaa sekä yksikkö- että monikkotapauksia ilman erillisiä prepositioita.

Lyhyesti: allatiivipäätte (-lle) on tärkeä osa suomen taivutusta, jolla ilmaistaan suunnan kohti jotakin sekä osoitetaan kohde tai vastaanottaja niin sanotussa liikkeeseen tai vastaanottamiseen liittyvässä kontekstissa.