Aktiivisuuskerroin

Aktiivisuuskerroin on dimensionless kerroin, joka kuvaa suhteellista aktiivisuutta tai käyttöastetta tietyssä kontekstissa. Sen tarkoituksena on muuttaa perusarvoa, kuten energiankulutusta, kuormitusta tai suorituskykyä, vastaamaan todellista tilannetta. Kerroin toimii eräänlaisena skaalaajana, jonka arvo määritellään tilanteen mukaan.

Esimerkiksi ravitsemuksessa ja fysiologiassa aktiivisuuskerrointa käytetään kokonaisenergiankulutuksen arvioimiseen BMR:n (perusaineenvaihdunnan) perusteella. Tyypillisiä arvoja ovat: lepo 1,2; kevyt liikunta 1,375; kohtalainen aktiivisuus 1,55; erittäin aktiivinen 1,725; lisäaktiivisuus 1,9. Näillä arvoilla Laskennallinen kokonaisenergiankulutus saadaan kertomalla BMR näillä kerroin.

Rakennus- ja teknisissä laskelmissa aktiivisuuskerrointa käytetään ennusteissa ja suunnittelussa kuormituksen, energiankulutuksen tai käyttöasteen huomioimiseksi. Arvot ovat kontekstisidonnaisia ja standardeilla ohjattuja; eri ohjelmistot ja ohjeistukset voivat määritellä omat kerroksensa.

Laskenta perustuu sopivan luokituksen valintaan: käytön intensiteetti, ajanjakso ja mittausmenetelmät. Esimerkki: kokonaisenergiankulutus = perusaineenvaihdunta × aktiivisuuskerroin. On tärkeää huomioida, että kerroin heijastaa yleistä suuntausta, ja yksilölliset erot sekä tilanteen vaihtelu voivat vaikuttaa lopulliseen tulokseen.

Näihin liittyvät termit: kerroin, käyttökertoimet, MET, TDEE, perusaineenvaihdunta.