Aktiivimuodossa

Aktiivimuodossa tarkoitetaan verbin muotoa, jossa lauseen subjekti suorittaa toiminnan. Tämä on yleisin tapa ilmaista tekijä ja toimintaa, ja se näkyy verbin taivutuksessa: minä syön omenan, sinä syöt, hän syö, me syömme, te syötte, he syövät. Aktiivimuoto vastaa usein tavallista sanajärjestystä, jossa tekijä ja teko ovat suorassa yhteydessä toisiinsa.

Vastakohdaksi ovat passiivimuodot, joissa toiminnan suorittaja voidaan jättää mainitsematta tai ilmaista agenttina erillisellä sanalla. Esimerkiksi aktiivissa “Opettaja selittää tehtävän” ja passiivissa “Tehtävä selitetään.” Suoraan sanottuna passiivin muodostus Suomessa tapahtuu usein -aan/-ään tai -tään -päätteillä tai muulla sananmuutoksella, riippuen verbistä. Passiivissa lauseen subjekti kokee toiminnan ilman, että tekijä on oleellinen tai mainitaan.

Aktiivimuotoa käytetään kun halutaan korostaa tekijää tai tämän tekemää toimintaa. Se on tavallinen sekä puheessa että kirjoitetussa tekstissä. Passiivimuotoa puolestaan käytetään kun tekijä on tuntematon, epäolennainen tai halutaan korostaa itse toiminnan kohdetta tai tulosta. Näiden kahden muodon valinta vaikuttaa lauseen painotukseen ja tyylin.

Esimerkkejä: "Minä kirjoitan kirjeen." => "Kirje kirjoitetaan." Tekijä (minä) on tässä jätetty pois passiivissa. "Opettaja korjaa kokeet." => "Kokeet korjataan." Nämä havainnollistavat, miten aktiivisen ja passiivisen äänen käyttö muuttuu painotusta ja tietoa sisältöä.