Aiheutuminen

Aiheutuminen on suomenkielinen termi, joka tarkoittaa sitä, että jokin tekijä tai tapahtuma saa aikaan toisen tapahtuman tai tilan. Se kuvaa syy-seuraussuhteen ilmenemistä ja voi viitata sekä yksittäiseen tapaukseen että laajempaan ilmiöön. Etymologisesti se muodostuu verbistä aiheuttaa ja -tuminen-epäsäännöllisestä lisäyssäästä, jolloin korostuu toiminnan tai vaikutuksen prosessiluonne.

Käyttöalueet vaihtelevat kontekstin mukaan. Lääketieteessä ja epidemiologiassa aiheutumisesta keskustellaan, kun pyritään osoittamaan altistuksen tai tekijän todellinen vaikutus tietyn sairauden tai vahingon syntyyn. Pelkkä tilastollinen yhteys ei riitä; huomioidaan ajallinen järjestys, voimakkuus, mahdollinen mekanismi sekä se, miten havaintoja voidaan toistaa ja kumota. Epävarmuudet ovat usein osa prosessia.

Lainsäädännössä aiheutuminen liittyy vastuullisuuden ja korvausvelvollisuuden määrittämiseen. Tällöin pohditaan, onko vahinko seurausta tietystä teosta tai laitteesta, ja käytetään usein käsitteitä kuten mutta-for-testaus ja läheinen syy-yhteys sekä muita oikeudellisia kriteerejä.

Filosofiassa ja kausaalisen päättelyn tutkimuksessa aiheutuminen koskee syy-seuraussuhteen luonnetta ja rajoja. Tilastotieteessä kausaalisuutta arvioidaan menetelmin, jotka pyrkivät erottamaan syy-yhteyden todellisesta korrelaatiosta sekä käsittelemään confounding-tekijöitä ja kausaalista inferenssiä.

Aiheutuminen on keskeinen käsite tieteellisessä ymmärryksessä sekä vastuullisuuden ja politiikan arvioinnissa.