äänenvaimennus

Äänenvaimennus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla ääniaallot menettävät energiansa tai niiden leviäminen estetään, jotta ääni ei kantaudu toiseen tilaan tai haitta vähenee. Sitä käytetään sekä ympäristömelun hallintaan että kuulon suojaamiseen sekä tilojen akustiikan parantamiseen. Käytännössä kyse on passiivisista ja aktiivisista keinoista.

Perusperiaate: ääni etenee ilmassa paineaaltoina. Vaimennus tapahtuu suurimmaksi osaksi absorptiolla, heijastuksella ja rakenteellisella estämisellä. Tehokkuus riippuu materiaalin tiheydestä, porositystä ja paksuudesta sekä rakenteen impedanssista. Ratkaisut sisältävät massiiviset äänieristeet, ääneneristyslevyt sekä absorboivat materiaalit kuten mineraalivilla ja lasivilla, sekä tiivistykset ja rakenteiden jäykistäminen.

Passiivinen vaimennus muodostaa suurimman osan melunhallinnasta rakennuksissa ja teollisuudessa. Aktiivinen melunvaimennus tuottaa vastakkaisen ääniaalon ja on yleisempää kuulonsuojauslaitteissa sekä joissakin tilaratkaisuissa.

Sovelluksia ovat rakennusten äänieristys ja akustiikka, liikenne (autot, junat, lennot), teollisuus (koneiden äänieristys) sekä aseiden äänenvaimennus.

Mittaaminen perustuu äänitasoon desibeleinä (dB) sekä rakenteelliseen vaimennukseen kuvaaviin arvoihin, kuten ääneneristyksen läpäisykyvyn tai TL/Rw-arvoihin. Kansainväliset standardit, kuten ISO-sarjat, ohjaavat mittauksia.