äänenintensiteetit

Äänenintensiteetti kuvaa äänen voimakkuutta ja sen leviämistä tilassa. Se määritellään tehona pinta-alayksikköä kohden ääniaallon etenemissuunnassa. Äänenintensiteetti on siis vektorisuure, jonka suunta osoittaa ääniaallon etenemissuuntaan. Sen yksikkö SI-järjestelmässä on watti neliömetriä kohden (W/m²).

Ihmiskorva havaitsee äänenvoimakkuuden logaritmisesti, minkä vuoksi äänitasoa mitataan yleensä desibeleinä (dB). Äänitaso on verrannollinen intensiteetin logaritmiin. Pieni muutos äänitasossa desibeleinä vastaa suurta muutosta äänien intensiteetissä. Esimerkiksi 10 desibelin kasvu tarkoittaa, että äänien intensiteetti on kymmenkertaistunut, kun taas 20 desibelin kasvu tarkoittaa intensiteetin satakertaistumista.

Äänenintensiteetti heikkenee etäisyyden kasvaessa äänilähteestä. Vapaassa kentässä, jossa heijastuksia ei tapahdu, intensiteetti pienenee etäisyyden neliön käänteisesti. Tämä tarkoittaa, että jos etäisyys kaksinkertaistuu, intensiteetti pienenee neljännekseen alkuperäisestä. Rakennuksissa ja muissa suljetuissa tiloissa äänien leviämistä vaikuttavat monimutkaisemmat tekijät, kuten seinien heijastavuus ja tilan muoto.