ympäristötaiteessa

Ympäristötaide viittaa taiteen muotoon, joka syntyy ja sijoittuu ympäristöön, usein ulkoilmaan. Se voi sisältää monenlaisia teoksia, jotka hyödyntävät luonnonmateriaaleja, maankäyttöä tai sosiaalista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Ympäristötaiteen tavoitteena on usein herättää ajatuksia ja keskustelua suhteestamme luontoon, yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Teokset voivat olla tilapäisiä tai pysyviä, ja niiden mittakaava vaihtelee pienistä installaatioista suuriin maisemamuutoksiin. Ympäristötaiteilijat saattavat työskennellä yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa tai reagoida suoraan tiettyyn paikkaan ja sen historiaan. Taideteoksen ja sen ympäristön välinen suhde on keskeinen, ja teos voi muuttua ajan myötä luonnonvoimien tai ihmisten vaikutuksesta.

Käsite on kehittynyt 1960-luvulta alkaen, ja se liittyy läheisesti aikakauden ympäristötietoisuuden lisääntymiseen. Ympäristötaide ei rajoitu perinteisiin taideinstituutioihin, vaan se pyrkii tuomaan taiteen osaksi arkipäivää ja luomaan uusia kokemuksia yleisölle. Se voi käsitellä teemoja, kuten ekologiaa, kestävyyttä, identiteettiä ja paikan henkeä.