väriskaalasta

Väriskaala on joukko värejä, joita käytetään kuvarioinnissa, suunnittelussa ja taiteessa. Se voi olla lineaarisesti järjestetty tai vapaasti valittu, ja sen tarkoitus on kuvata arvoja, luokkia tai mittaustuloksia. Väriskaaloja tarkastellaan yleensä kolmella päätyypillä: sequential (arvojen kasvu tai väheneminen vaaleammasta tummempaan), qualitative (käytetään luokkien erottamiseen ilman järjestyksen painoarvoa) sekä divergensskaala (kaksi ääripäätä ja neutraali keskiosa, käytetään erojen ilmaisemiseen keskitetyllä tavalla).

Sovellukset ulottuvat tiedon visualisoinnista ja tilastotieteestä käyttöliittymäsuunnitteluun sekä painettuun ja digitaaliseen mediaan. Hyvä väriskaala on havaintoperusteisesti uniformi, eli värit erottuvat toisistaan tasaisesti havaintotasolla, ja se ottaa huomioon värisokeuden esteettömyyden: tarvittaessa voidaan tarjota kontrastia tai vaihtoehtoisia esitystapoja.

Historia ja standardit: väriskaaloja on kehitetty 1900-luvulla Munsellin järjestelmän ja Ostwaldin asteikon myötä. CIE:n väriavaruudet ja standardit, kuten CIELAB ja CIELUV, ovat mahdollistaneet laitteilta toiselle siirrettävyyden. Nykyiset digitaaliset väriväylät kuten sRGB ja Adobe RGB ohjaavat värejä eri laitteissa, kun taas väriskaaloja suunniteltaessa otetaan huomioon tulostus- ja näyttölaitteiden rajoitteet.