viljelylajit

Viljelylajit ovat viljelykasveiksi tarkoitettuja lajikkeita, jotka on kehitetty ja valittu erityisesti kaupalliseen viljelyyn. Niiden ominaisuudet, kuten sato, laatu, resistenssit taudeille sekä sopeutuvuus erilaisiin kasvihuone- ja viljelyolosuhteisiin, pyritään tekemään mahdollisimman yhdenmukaisiksi ja ennustettaviksi. Viljelylajit eroavat usein luonnonvara-, maatiaislajikkeista tai maantieteellisesti rajoittuneista perinnöllisesti monimuotoisista linjoista, joiden ominaisuudet voivat vaihdella enemmän.

Käyttö ja hallinto: Viljelylajikkeita tuotetaan, testaillaan ja jaellaan markkinoille vaatimusten mukaisesti. Ne voivat olla rekisteröityjä lajikkeitä kansallisissa tai EU:n lajiluetteloissa, ja niiden käyttöä säätelevät kasvinjalostajien oikeudet (esim. plant breeders’ rights, PBR). Siemenkaupoissa viljelijät ostavat viljelylajikkeiden siemeniä tai mukautettuja siemmeniä lajikkeista, joiden laatu, itävyys ja geneettinen identiteetti varmistetaan.

Kehittäminen: Viljelylajikkeiden kehittäminen perustuu usein useisiin risteytyksiin ja valintaan useiden kasvukauden aikana. Uusia lajikkeita testataan laajasti kenttäkokeissa, joissa arvioidaan satoa, laatuominaisuuksia, taudinkestävyyttä sekä soveltuvuutta eri ilmasto- ja viljelykohteisiin. Nykyisin jalostuksessa käytetään yhä enemmän genomin tutkittua tietoa sekä perintötekijöiden hallintaa nopeuttamaan menestyksekkäitä risteytyksiä.

Suhde toisiin käsitteisiin: Viljelylajit eroavat maatiaislajikkeista ja villistä tai luonnonvaraisesta perimästä, jotka voivat olla vähemmän yhdenmukaisia. Viljelylajit muodostavat keskeisen osan modernin maatalouden siemen- ja elintarviketeollisuutta, ja niiden jatkuva kehittäminen vaikuttaa satoon, laatutasoon sekä viljelijöiden tuotantorutiineihin.