verotyypit

Verotyypit ovat verotuksen keinoja ja kohteita, joita julkinen valta käyttää tulojen keräämiseen ja talouden ohjaamiseen. Ne voidaan luokitella suuntaan (suorat ja epäsuorat verot) sekä veropohjan mukaan (tulot, omaisuus, kulutus, tuotanto). Suorat verot kohdistuvat suoraan verovelvolliseen: tulovero yksilöiltä ja yhteisövero yhtiöiltä, sekä mahdollisesti kiinteistövero ja perintö- ja lahjaverot. Suorat verot voivat olla progressiivisia, jolloin veroprosentti kasvaa tulojen mukaan, tai suhteellisia tasaveroja.

Epäsuorat verot kohdistuvat kulutukseen ja tuotantoon: arvonlisävero (ALV) sekä valmisteverot, tullit ja muut kulutusverot. Epäsuorat verot voivat olla regressiivisiä suhteessa tulotasoon, mutta poliittisilla päätöksillä pyritään usein kompensoimaan tätä esimerkiksi verovähennyksillä tai tulonsiirroilla.

Verotusta ohjaa veropohja ja verokannat sekä verolyhennykset. Verot voivat palvella useita tavoitteita: julkisen sektorin rahoituksen turvaaminen, talouden toiminnan suuntaaminen (esimerkiksi ympäristöverot) sekä tulonjaon oikeudenmukaisuuden edistäminen.

Hallinto: Verot kerää julkiset viranomaiset lain säätämillä säännöillä. Verotyyppejä ja niiden painotusta tarkastellaan maakohtaisesti, ja lainsäädäntö sekä kansainväliset sopimukset vaikuttavat käytäntöihin. Tämä on yleiskuvaus verotyypeistä, ja yksittäisten maiden tarkat kategoriat voivat poiketa.