valutekniikassa

Valutekniikka (yleisempi muoto valotekniikka) on valaistuksen suunnitteluun, toteutukseen ja hallintaan liittyvä teknologia-ala. Sen tavoitteena on tuottaa tarkoituksenmukainen, turvallinen ja energiatehokas valo erilaisiin tiloihin ja tilanteisiin. Valotekniikka kattaa sekä keinovalon että luonnonvalon hallinnan ja niiden yhteiskäytön.

Keskeisiä komponentteja ovat valonlähteet (esimerkiksi LED-, loisteputki- ja hehkulampputekniikka), valaisimet sekä valaisimien ohjausjärjestelmät (dimmerit, liikkeentunnistimet, automaattinen päivänvalosäätö). Lisäksi huomioidaan optiikka, järjestelmäintegraatio sekä valaistuksen suunnittelu tilojen käyttötarkoitusten mukaan. Valaistus voidaan suunnitella sekä esteettisiin että toiminnallisiin tavoitteisiin, kuten näkyvyyden, turvallisuuden ja viihtyvyyden parantamiseen.

Suunnittelussa käytetään mittareita ja parametreja kuten valovirta (lumen), valaistuksen voimakkuus (lux), valonlähteen tehokkuus (lm/W), värintoistoindeksi (CRI) ja värilämpötila (CCT). Tärkeää ovat myös häikäisyn hallinta, kontrasti ja käyttäjäkokemus. Laadullinen ja energiatehokas valaistus huomioi sekä ihmisen viihtyvyyden että työtehokkuuden.

Sovelluskohteita ovat arkkitehtoninen ja sisävalaistus, katu- ja ulkovalaistus, teollinen valaistus sekä tapahtuma- ja kuvausvalaistus. Valotekniikka kehittyy energiatehokkuuden, älyvalaistuksen ja automaation kautta. Yhteiskunnallisesti keskiössä ovat kestävät ratkaisut sekä kierrätettävyys.

Säädökset ja standardit ohjaavat kehitystä. Esimerkkejä ovat ecodesign- ja LED-lainsäädäntö sekä kansainväliset ja kansalliset standardit, kuten EN- ja IEC-standardeja sekä CIE:n mittausmenetelmät.